Annika Lapintie: Väkivaltaa kotoa töihin

Suomalainen nainen kuolee väkivallan uhrina useammin kuin pohjoismainen sisarensa. Naisten väkivaltakuolleisuus on meillä yleisempää kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Viime vuosina ongelmasta on keskusteltu kiitettävästi julkisuudessa. Ongelma on tiedostettu ja siihen yritetään puuttua. Toimet ovat kuitenkin täysin riittämättömiä, sillä tilastojen mukaan väkivaltaa esiintyy yhä.

Viime joulukuussa Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi jatko-osan vuoden 1997 Usko, toivo, hakkaus -tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Uhkailu ja väkivalta parisuhteessa on hieman vähentynyt 1990-lopulta, mutta muiden miesten kuin puolison tekemä väkivalta on vastaavasti hieman lisääntynyt. Naisten kokema väkivalta siirtyy siis pois oman kodin seinien sisäpuolelta.

Onko väkivalta ulkoistettu työpaikoille?

Sosiaalialan työntekijöitä edustava ammattijärjestö Talentia teetti vastikään selvityksen, jonka mukaan yli viidennes sosiaalialan työntekijöistä on viimeisen vuoden aikana kokenut työssään väkivaltaa tai ainakin uhkailua. Selvityksen mukaan väkivaltaiseksi tai uhkaavaksi tilanteet yltyvät käsiteltäessä lasten huostaanottoja, huolto- ja tapaamisasioita sekä rahallisia etuuksia.

Sosiaali- ja terveysalan säästöt ja ulkoistamiset sekä henkilöstöpula, vaihtuvuus ja pätkätyöt näkyvät varmasti myös näissä tilastoissa. Selvityksen mukaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat useimmiten yksin työskentelevät sekä uudet tai kokemattomat työntekijät.

Valitettavan suuri osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei kuitenkaan tule edes viranomaisten tietoon. Väkivaltaan liittyy edelleenkin häpeää ja muita asioita, jonka takia väkivallan uhriksi jäämisestä ei haluta kertoa julkisesti . ei edes viranomaiselle.

Annika Lapintie

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja.