Alku         Usein kysytyt kysymykset         Sanottua         Allekirjoita aloite         Yhteystietoja
 

Feministisiä kolumneja






Maarit Feldt-Ranta: Koulutus, työ ja julkiset palvelut ovat tasa-arvon vankka ydin

Sosialidemokraattisen aatteen vankka ydin on tasa-arvo, johon oleellisesti kuuluu sukupuolten tasa-arvo. Feminismi on analyysiväline, jolla pureudutaan sukupuolisidonnaiseen valtajärjestelmään. Tasa-arvolaki, sukupuolikiintiöt julkisessa hallinnossa, työn vaativuuden arviointi ja monet muut tärkeät käytännön tasa-arvon työkalut ovat lähteneet liikkeelle sosialidemokraattisista vaikuttajista ja sosialidemokraattisesta tasa-arvoajattelusta.

Lakien tai kiintiöiden luoma muodollinen tasa-arvo ei vielä takaa todellista käytännön tasaveroisuutta. Säädökset ovat välttämättömiä, mutta eivät yksin riittäviä. Tasa-arvo on enemmän kuin tasajakokysymys. Vanhakantaisten, jarruttavien ajatustapojen muuttaminen on sitkasta. Asenneuudistus lähtee kyllä vauhtiin, kun ihmiset laajasti ymmärtävät, että todellisesta tasa-arvosta hyötyvät niin miehet kuin naiset.

Tasa-arvo on yhteiskunnallinen prosessi, jossa saavutusten varjossa takaiskut vaanivat. Kullakin ajalla on omat erityiskysymyksensä. Tällä hetkellä esimerkiksi nuorilla naisilla pätkätyöt ja osa-aikatyö ovat yleisempiä kuin miehillä. Kokoaikainen työ pitää olla perusoikeus ja osa-aikatyö mahdollisuus niille, jotka sitä itse toivovat. Epätyypillisten työsuhteiden käyttöä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi.

Perheen perustaminen ja lapsen syntymä ovat elämän iloisia asioita. Silti synnytysikäinen nainen saattaa piirtyä työnantajan mielessä riskinä, koska hän voi jäädä äitiyslomalle tai hoitamaan sairasta lastaan. Vika ei ole siinä, että sopimuksemme tai sosiaaliturvamme olisi huono, vaan siinä ettei vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia ole tasattu kaikkien työnantajien kesken. Kustannukset ovat kasaantuneet naisvaltaisille aloille ja perheissä hoivavastuu lapsesta äidille. Nyt on kuitenkin saavutettu tasa-arvotyön tuloksena työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa aimo askel parempaan.

Naisten oikeus työhön ja tasa-arvoinen kohtelu lainsäädännössä ovat tasa-arvon vankka perusta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen toimivat julkiset palvelut ovat yksi parhaista tasa-arvon ilmentymisistä. Korkeatasoinen ja lähtökohdiltaan ilmainen koulutus aina korkeakouluun saakka on ollut sukupuolten tasa-arvolle tärkeä työväline. Toimiva päivähoito on ollut puolestaan se tekijä, joka on helpottanut naisten tasaveroista osallistumista työelämään. Samalla hyvinvointipalvelut koulusta terveydenhuoltoon ovat tarjonneet yhä useammalle naiselle arvostetun työpaikan.

Ongelmia on silti; muun muassa naisten ja miesten palkoissa on selkeä epäsuhta ja johtopaikoilla . erityisesti elinkeinoelämässä - ei ole samassa määrin naisia kuin miehiä. Samapalkkaisuus ei ole utopia. Palkkaerojen poistaminen on mahdollista, kun tavoitteeseen sitoudutaan työmarkkinajärjestelmän kaikilla tasoilla, erityisesti työpaikoilla. Yrityksien nimityspolitiikalta on edellytettävä entistä suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Porrastetun kiintiöperiaatteen soveltamista yksityisen sektorin yritysten, erityisesti suurten pörssiyhtiöiden johtokuntiin, on tänään harkittava erityisen vakavasti.

Maarit Feldt-Ranta

Kirjoittaja on SDP:n puoluesihteeri.