Feministinen aloite

Do you need the easiest to install and strongest protective film for your notebook? If you do, you must try the brand of wrapsol! Why should you use this brand? Simply because, wrapsol can gives you a high level protective film for your notebook and can prevent from scratches, dents and even dings. How can you be sure?

Because wrapsol is made of advanced high strength polyurethane, risk of damages such as mentioned will be avoided. The items can be easily installed because it has a 100% dry application that will prevent air bubbles and finger prints. By using the protective film, your notebook’s sensitivity will be preserved.

You can protect your notebook now if you will buy this high level protective film. To get 10% discounts in all items, get a wrapsol code by visiting the wirelesscoupocode.com. Once you enter the wrapsol code in your purchasing, you have more savings.

Suomea on aina pidetty tasa-arvon mallimaana. Tosiasiassa olemme vaarassa jäädä peränpitäjiksi. Suomessa palkkaerot ovat viime vuosina kasvaneet samaan aikaan, kun muualla Euroopassa palkkakuilu on kaventunut. Lisääntyneet pätkätyöt ovat edelleen erityisesti nuorten naisten riesana. Suomalaiset naiset tekevät enemmän pätkätöitä kuin EU-sisarensa. Vaikka naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, he etenevät huonommin työelämässä. Naiselle perhe on este, miehelle bonus. Pitäisi olla sanomattakin selvää, että suomalaisessa tasa-arvotyössä on ryhdistäytymisen aika.

Tulevaisuuden kannalta ihan keskeisiä kysymyksiä ovat, riittääkö meillä päteviä hoitajia ja opettajia? Kuka huomenna hoitaa ja opettaa lapsiamme, kuka hoitaa sairaat ja huolehtii ikäihmisistä, jos tänään emme osaa rahallisestikin arvostaa tätä tärkeää työtä?

Kunnat sopivat työntekijöidensä palkoista. Valtiovalta voi kuitenkin tukea kuntia ja ilmoittaa etukäteen maksavansa ylimääräistä valtionosuutta kunnille, mikäli syntyy palkkaratkaisu, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset. Valtiovallan ei pidä olla kolmikannassakaan äänetön yhtiömies, vaan aktiivinen tasa-arvon eteenpäin viejä.

Samoin perusteettomien pätkätöiden kitkemiseen on käytettävä kaikki keinot. Pätkätyöt ja epävarmuus tulevasta vaikeuttavat monin tavoin elämää. Pätkätyö saa monen siirtämään lasten hankintaa tai luopumaan kokonaan toiveista hankkia lapsia. Viesti on täysin väärä. Euroopan nopeimmin ikääntyvässä maassa syntyvyyttä pitäisi ennemminkin kannustaa kuin jarrutella.

Tehokkain yksittäinen keino edistää tasa-arvoa on korvata vanhemmuuden kustannukset nykyistä paremmin. Niin kauan kun vanhemmuudesta aiheutuu enemmän kustannuksia naisia palkanneille työnantajille, naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu. Vanhemmuuden maksumiehiksi eivät saa joutua joko naisten tai miesten työnantajat tai edes molemmat, vaan kustannukset on hoidettava yhteisvastuullisesti. Raskaus ei ole työperäinen sairaus.

Naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi tarvitaan myös asennemuutosta työpaikoille ja kotiin. Perheystävällisyydestä on tehtävä kilpailuvaltti ja rekrytointikeino. Hyvä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on sekä työnantajan että työntekijän etu.

On korkea aika haudata ne käsitykset, että miesten tekemä työ on jotain niin tärkeää, etteivät he voi jäädä hoitamaan perheen lasta. On päästävä lopullisesti eroon myös siitä ajattelusta, että työssäkäyvä äiti ei olisi hyvä äiti ja huolehtivainen vanhempi lapsilleen.

Viime keväänä eduskunnan naisverkoston vieraana kävi Kongon demokraattisen tasavallan naisjärjestöjen edustajia kertomassa valmistautumisesta vuoden loppupuolella pidettyihin vaaleihin. Kuulimme, että pelkkä ehdokkuus maksaa noin kaksisataa euroa. Eläydyimme tilanteeseen, jossa vaimo pyytää mieheltään lupaa ehdokkuuteen sekä rahasummaa, joka vastaa kongolaisen opettajan kahden vuoden palkkaa. Ei ihme, että ehdokkaista naisia oli vain 11 prosenttia. Parlamenttiin valituista 8 prosenttia oli naisia.

Syksyllä luennoin naisverkoston puheenjohtajana naisten poliittisesta johtajuudesta kehitysmaiden parlamentaarikkonaisille, jotka osallistuivat Maailmanpankin ja eduskunnan yhteiseen demokratiakoulutukseen. Otin esille vaalirahoituksen sukupuolinäkökulman ja kerroin miesten saavan helpommin rahaa yrityksiltä ja etujärjestöiltä. Kannustin naisjohtajia edistämään paitsi hallinnon myös puolueiden avoimuutta. Tämä kun on omiaan hillitsemään monissa maissa kilpavarusteluksi kiihtynyttä vaalirahoitusta, joka toden totta pitää yllä politiikan naisten lasikattoa, tai marmorikattoa, joksi Yhdysvaltain kongressin uusi johtaja Nancy Pelosi sen on nimennyt.

Kahvitauolla naiset tulivat kertomaan minulle, että hämärä vaalirahoitus on hyvin suuri este niin Indonesian, Argentiinan, Malin kuin Afganistanin naisille. Kukaan ei ollut puhunut asiasta aikaisemmin ulkomaalaisten sisartensa kanssa, enkä ole havainnut tämän tasa-arvo-ongelman nousseen kansainväliselle agendalle, jolla on vahva kehityspoliittinen ulottuvuus.

Kun Maailmanpankki ottaa vaalirahoituksen avoimuuden tasa-arvokoulutukseensa, lähden mielelläni Afrikkaan ja Aasiaan puhumaan.

Suomessakaan poliittiset naisjärjestöt eivät ole tohtineet vaatia vaalirahoituksen avoimuutta. Ei kannattaisi olla kilttiä tyttöä asiassa, joka on tutkijoiden mukaan todellakin yksi syy naisten vaatimattomaan 37,5 prosentin osuuteen kansanedustajanpaikoista. Naisia on eduskunnassa nyt jopa vähemmän kuin vuonna 1991.

Jenny Broberg on selvittänyt vuonna 2004 jätetyistä vaalirahoitusilmoituksista, että miehet saivat tukirahaa naisia helpommin kaikilta tahoilta: yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, etujärjestöiltä . jopa puolueeltaan. Sukupuoli vaikutti rahalliseen vetovoimaan enemmän kuin se, onko ehdokas jo kansanedustaja. Ja tietysti naiset rahoittivat vaaleja miehiä keskimäärin enemmän omasta rahapussistaan.

Suurimmillaan sukupuolten eriarvoisuus oli yrityksiltä saatavassa vaalirahassa. Kun miehet ilmoittivat saaneensa niiltä keskimäärin 10 100 euroa, naisten vetovoima jäi 4 900 euroon. Alle puoleen!

Yhdysvaltain uuteen kongressiin valittiin naisia 16 prosenttia. Yhden sikäläisen kommentin mukaan on vähän eri asia mennä pyytämään vaalirahoitusta Rotary-klubista kuin opettajien ammattiliitosta. Nyt kirkastui, miksi kokoomuksen johtoon on kaikista puolueista pesiytynyt eniten miehiä.

Heidi Hautala

Sosialidemokraattisen aatteen vankka ydin on tasa-arvo, johon oleellisesti kuuluu sukupuolten tasa-arvo. Feminismi on analyysiväline, jolla pureudutaan sukupuolisidonnaiseen valtajärjestelmään. Tasa-arvolaki, sukupuolikiintiöt julkisessa hallinnossa, työn vaativuuden arviointi ja monet muut tärkeät käytännön tasa-arvon työkalut ovat lähteneet liikkeelle sosialidemokraattisista vaikuttajista ja sosialidemokraattisesta tasa-arvoajattelusta.

Lakien tai kiintiöiden luoma muodollinen tasa-arvo ei vielä takaa todellista käytännön tasaveroisuutta. Säädökset ovat välttämättömiä, mutta eivät yksin riittäviä. Tasa-arvo on enemmän kuin tasajakokysymys. Vanhakantaisten, jarruttavien ajatustapojen muuttaminen on sitkasta. Asenneuudistus lähtee kyllä vauhtiin, kun ihmiset laajasti ymmärtävät, että todellisesta tasa-arvosta hyötyvät niin miehet kuin naiset.

Tasa-arvo on yhteiskunnallinen prosessi, jossa saavutusten varjossa takaiskut vaanivat. Kullakin ajalla on omat erityiskysymyksensä. Tällä hetkellä esimerkiksi nuorilla naisilla pätkätyöt ja osa-aikatyö ovat yleisempiä kuin miehillä. Kokoaikainen työ pitää olla perusoikeus ja osa-aikatyö mahdollisuus niille, jotka sitä itse toivovat. Epätyypillisten työsuhteiden käyttöä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi.

Perheen perustaminen ja lapsen syntymä ovat elämän iloisia asioita. Silti synnytysikäinen nainen saattaa piirtyä työnantajan mielessä riskinä, koska hän voi jäädä äitiyslomalle tai hoitamaan sairasta lastaan. Vika ei ole siinä, että sopimuksemme tai sosiaaliturvamme olisi huono, vaan siinä ettei vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia ole tasattu kaikkien työnantajien kesken. Kustannukset ovat kasaantuneet naisvaltaisille aloille ja perheissä hoivavastuu lapsesta äidille. Nyt on kuitenkin saavutettu tasa-arvotyön tuloksena työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa aimo askel parempaan.

Naisten oikeus työhön ja tasa-arvoinen kohtelu lainsäädännössä ovat tasa-arvon vankka perusta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen toimivat julkiset palvelut ovat yksi parhaista tasa-arvon ilmentymisistä. Korkeatasoinen ja lähtökohdiltaan ilmainen koulutus aina korkeakouluun saakka on ollut sukupuolten tasa-arvolle tärkeä työväline. Toimiva päivähoito on ollut puolestaan se tekijä, joka on helpottanut naisten tasaveroista osallistumista työelämään. Samalla hyvinvointipalvelut koulusta terveydenhuoltoon ovat tarjonneet yhä useammalle naiselle arvostetun työpaikan.

Ongelmia on silti; muun muassa naisten ja miesten palkoissa on selkeä epäsuhta ja johtopaikoilla . erityisesti elinkeinoelämässä – ei ole samassa määrin naisia kuin miehiä. Samapalkkaisuus ei ole utopia. Palkkaerojen poistaminen on mahdollista, kun tavoitteeseen sitoudutaan työmarkkinajärjestelmän kaikilla tasoilla, erityisesti työpaikoilla. Yrityksien nimityspolitiikalta on edellytettävä entistä suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Porrastetun kiintiöperiaatteen soveltamista yksityisen sektorin yritysten, erityisesti suurten pörssiyhtiöiden johtokuntiin, on tänään harkittava erityisen vakavasti.

Maarit Feldt-Ranta